Ystävänpäivää

Tänään vietetään ystävänpäivää. 
Itselleni joka päivä on ystävänpäivä ja olenkin hiukan vastakarvainen kaikenlaisille ystävänpäivän vietoille. Mutta antaahan se hyvän syyn edes yhtenä päivänä pohtia ystävyyttä oikein syvällisesti.
Itselläni on muutama oikein hyvä ihmisystävä ja muutama rakas eläinystävä. Eläinystäväni ovat kanssani joka päivä ja jakavat niin iloni kuin suruni. Ihmisystäviäni tapaan harvemmin, koska asun maalla, voisipa melkein luonnehtia asumista sanoilla "asun korvessa". Tästä syystä myös luonnosta on tullut hyvä ystäväni. Niin ja kirjasto on ystäväni, kirjat ovat ystäviäni, luomani mielikuvitushahmot ovat ystäviäni.
Siis ystävä voi olla ihan mikä tahansa elävästä pehmoleluun, mielikuvitusystävään tai vaikka kirjaan. Mikä/mitkä ovat sinun ystäviäsi?

Laitan tähän pari runoa ystävyydestä ja sen puutteesta.

Ensin Jukka Itkosen runo ystävän kaipuusta

KUUN KOIRA

Onko kukaan kertonut sinulle minusta?
Asun kuussa yksinäni.
Kunpa joku voisi kulkea
hetken vierelläni.

Kotoni on kraatterissa
en voi jutella kellekään.
Kaivan kuuta, nuuskin ilmaa,
mutta aina yksin jään.

Kierrän tyhjää maisemaa,
kuono tuhisten;
jos löytäisin jonkun ystävän,
edes kissan, sorsan tai kalan.

Joka päivä ruoakseni
haukkaan kuusta palan.

Siksi kuu pienenee.
Kuun koira sitä syö.

Mutta kuu kasvaa uudelleen.
Ja kun on puolikuinen yö,
en millään hiljaa olla saata.

Istun kraatterissani
ja ulvon täyttä päätä maata.


Toisena Tsekkiläinen kansanruno ystävien erilaisuudesta.

LINTU JA SIILI

"Siili, siili sykkyrä,
mikset ole keveä,
mikset lennä kanssani
silmieni iloksi?"
"Kuulehan nyt, ystävä,
muitakin on kykyjä,
osaatko sinä niin kuin minä
sykertyä palloksi?"


Lisään vielä pari linkkiä.

Iki-ihanan Lukukoira Sylvin ystävänpäivän toivotus:
http://kuonokirjassa.blogspot.fi/

Sekä Lukulampun artikkeli ystävänpäivälle:
Seitsemän syytä lukea lapselle ja monta kirjavinkkiä.