Hei!
Täällä kirjoittelee Terhi.
Tunteita, taikoja, tuoksuja, toiveita, taivaanrannan maalareita...
Lorujen muodossa matkataan
Katsotaan, mitä elämän hedelmäkori tarjoaa
Tervetuloa tarinoiden sisään tallaamaan!
LORUPUSSI
Ihmettelijä
Mikä on tämä maa
täällä vain
vastaansa hymyjä saa
Kun olla vain
möllöttää
Elämän live-lähetystä
töllöttää
Isot ihmiset
katsovat silmiin
Sormiini kiinni
tahtovat tarttua
Vaipuvat
vaaleanpunaisiin pilviin
Päivittelevät
miten pienikin
voi aina yhtäkkiä
niin varttua
Mistä tänne tulin lie
Miten jatkossa
valita oikea tie
Ei kukaan
ajatuksiani voi tietää
Vain tietämättömyyttään
vielä hetki sietää
Lieköhän kaikki
vielä hymyilevät näin
Kun alan kävellä
itse omin päin
Nyt teille virneen annan
Sillä elämän ketoomme
oman korteni kannan
Liian yksin
Olen liian yksin
Ajatteli hiiri
Kun mietti millainen suru
Hänen sydämessään
Piili
Kaikki tekevät omia juttujaan
Ei heillä aikaa ole
tavata vanhoja tuttujaan
On tylsää odottaa
Surupaitaa kutoa
Mistä lähtien
Joutui ystävyyttä jonottaa
Niin yksin minä olen
Ajatteli hiiri
Että minun on viskeltävä
Yksi jos toinenkin tiili
Jos joku tiilen äänen kuulisi
Ehkä hän luokseni
Viimeinkin saapuisi
Sateen alla
En voi luvata, että aurinko huomenna paistaa
en voi taata meille valoisaa matkaa
En valehdella voi huomisen säästä
sepittää tarinoita omasta päästä
En puolestasi voi aamulla herätä
elämän varrelta muistoja kerätä
Mutta askeleen voi tänään kanssasi astua
kulkea yhdessä, alla sateen kastua
Ajattelen sinua
Missä sinä olet?
Kuuletko kun huokaan?
Kuuletko kun kuiskaan?
Näetkö taivaalla puolikkaan kuun?
Näetkö tähdet yllä pihlajapuun?
Missä sinä olet?
Kuuletko kun nauran?
Kuuletko kun laulan?
Tunnetko takkatulen levollisuuden
aistitko lämmön lempeyden suuren?
Kutsuu silmät yöhön sulkemaan
ennen nukahtamista pohtimaan
mahdatko ajatella minua?
niin kuin minä nyt sinua?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti