Susirajan sanomiset ja Kulttuuricocktail

Marraskuuta

Susirajan sanomiset marraskuulta 2015 löydät täältä:
susirajan-sanomiset

Yle tv:n Kulttuuricocktailissa oli mielenkiintoinen artikkeli. Kirjoittaja haukkoi henkeään. Hän oli kuvitellut maailman muuttuneen. 

LINKKI koko artikkeliin:
http://yle.fi/lastenkirjat

Lainaus Marjut Tervolan tekstistä:

"Ruotsalaiset lastenkirjakuvittajat ovat valittaneet, että kustantajat vaativat kirjoilta nuhteettomuutta. Esimerkiksi on nostettu se, että nykyään hyljettäkään ei voi kuvittaa lastenkirjaan ilman pelastusliivejä. Kieltämättä tuntuu hämmentävältä lukea 70-luvun Mikko Mallikasta, jonka yksinhuoltajaisä polttelee piippua.“Nykyaikana Vaahtenranmäen Eemeli ja Peppi olisivat kaltoin kohdeltuja lapsia, jotka tulisi ottaa huostaan. Molemmat luokiteltaisiin sairastavan adhd-häiriötä”, Heikkilä-Halttunen sanoo.Uusmoralismin syyksi on esitetty sitä, että aikuiset ovat stressaantuneita eivätkä halua pohtia heidän oman ajattelumaailmansa haastavia vaikeita asioita iltasadun äärellä.Aika ajoin Suomessakin on noussut palautetta siitä, mitä lapsille on soveliasta esittää. Kun Pikku Kakkosen piirretyssä metsästäjä uhkasi kettua aseella, vanhemmat moittivat kohtausta epäsopivaksi satuun."

No, ehkä kirjoittaja on sitten kasvanut ihan vinoon ja moraalittomaksi lukiessaan Peppiä ja Eemeliä. Luultavasti tuli luettua omat lapsetkin ihan hunningolle.

Saduntekijä ja Puuskatuuli -sarja

Julkaisu-uutinen

Saduntekijä ja Puuskatuuli -sarjan kaksi ensimmäistä osaa on nyt julkaistu. Tarkemmat esittelyt kirjoista ja linkit lukunäytteisiin Kirjalabyrintin ja jälleenmyyjien sivuille löydät kirjasarjan omalta välilehdeltä: Saduntekijä ja Puuskatuuli.
Kirjojen esittelyihin pääset myös etusivun vasemmassa laidassa olevista kirjojen kansikuvista.

Seitsemän osaisen sarjan ensimmäinen osa:

 
Satusarjan ensimmäisessä osassa Puuskatuuli tapaa Saduntekijän.

Puuskatuuli on pieni kaupunkilaistuuli, jonka elämä käy välillä tylsäksi. Mirvan lomamatka maalle kuulostaakin mielenkiintoiselta vaihtelulta ja Puuska päättää lähteä Mirvan ja hänen isänsä matkaan. Merkillisessä talossa metsän keskellä tuuli kohtaa Hiiden. Mikä Hiisi on olentojaan ja kuka on loruloitsut taitava Saduntekijä? Puuskatuulen elämä muuttuu kertaheitolla! 

Sarjan toinen osa:

Satusarjan toisessa osassa Puuska lentää kaupunkiin suorittamaan ensimmäistä tehtäväänsä.

Saduntekijä lähettää Puuskatuulen etsimään satuloitsun tarvitsijaa. Puuska kuulee itkua ja päättää ottaa siitä selvää. Onneton poika ei löydä kotinsa ovea. Merkillistä! Kun Saduntekijäkään ei keksi, mistä voi olla kyse, neuvoa kysytään Tietäjä Koivulta. Mutta vasta salaperäinen yöllinen vieras tuo selityksen. Millaisia ovat vain harvoin esiin tulevat menninkäiset?

KIITOKSEN PAIKKA:

Haluan kiittää tästä päivästä erityisesti kustannustoimittaja Jenny Peräahoa Kirjalabyrintistä. Hän mahdollisti suurimman unelmani toteutumisen. Satuni ovat nyt e-kirjoina kaikkien luettavissa.
Kiitän kuvituksesta Susan Seppälää. Hänen kuvituksensa antavat tarinoille raikkaan tuulahduksen ja samalla vanhoihin suomalaisiin uskomuksiin kuuluvat hahmot saavat tämän päivän "vaatteet" ylleen.
Kiitän perhettäni kaikesta tuesta ja poikaani Markoa valokuvista. Kiitän vielä hyvää ystävääni Pirkko Rossia, joka kannusti minua kirjoittamisen alkuaikoina.

100 vuotta Aapelin syntymästä

Kuka, mitä?

Aapeli eli Simo Puupponen kirjoitti lastenkirjoja 1960 -luvulla, joista oma suosikkini on ehdottomasti:

Koko kaupungin Vinski -kirjalle on jatkoa: Vinski ja Vinsetti -kirja(Vinsetti on puhuva harakka).
LINKKI Savon Sanomien artikkeliin:
herramme-aapeli

Luettavaksi kirjat varmaan löytyvät kirjastoista. Omaksi ainakin käytettyinä.
Elisa-kirjoissa on myynnissä äänikirjana:
LINKKI: https://kirja.elisa.fi/aanikirja/koko-kaupungin-vinski

Vinskistä on tehty myös elokuva ja yritin kovasti löytää Viskiin kuuluvaa laulua, mutta turhaan. Laulu on osin pyörinyt päässäni jo vuosikymmeniä ja olisi ollut ihanaa kuunnella se uudelleen:
" Ken voi juosta halki Hömstadin, viiteen minuuttiin tai allekkin? Ken on hulivili kaupungin? No Vinski, Vinski, Vinski. No se voi olla Vinski vain."

Suosittelen kirjaa lukuun, sopii pojille ja tytöille. Kirja on alakouluikäisille, mutta mielestäni aina voi kokeilla pienemmille/isommille.

Satuviikko

Hei, luetaan satuja ääneen. Se tekee hyvää!

Ylen kulttuuricocktailissa asiaa satujen lukemisesta.
LINKKI:
Näin sinustakin tulee mestari lukemaan ääneen.

Tuotokseni satuviikolle

Iltasatuja

Satuviikon kunniaksi

Löysin 2015 perustetun sivuston, johon on julkaistu satuja sähköiseen muotoon.
LINKKI:
http://iltasatu.org/sadut/

Valtakunnallinen satuviikko

Hei

Nyt Saduntekijä vallan höperehti kaikkea muuta ja unohti, että 12.10 alkoi valtakunnallinen satuviikko. Se huipentuu 18.10 vietettävään Sadun nimipäivään.

Laitan linkin sivustolle:
Satu tekee hyvää

Irja joka luki kirjoja

Tunnetko sinä pikku Irjaa?

Hän tykkää hurjasti kirjoista.

Hän on lukenut monta kirjaa,

varmasti ainakin miljoona.

Joskus illallakin kuuluu peiton alta naurua,

kun jonkun kirjan hassut jutut pikku Irjaa huvittaa.

Jotkut jutut jännittää, että vatsaa ihan nipistää.

Kun Irja vaatteet päälleen pukee,

hän hotkii yhden romaanin,

hän eläinkirjan usein lukee ja keittokirjan ja dekkarin.

Hän lukee lehtiä, satuja, kun kulkee pitkin katuja.

Irja tietää millä lailla räiskäleitä paistetaan, ja 

kuinka tähdet syttyvät ja lapset tulee maailmaan.

Hän osaa hoitaa ponia ja tehdä taikatemppuja.

Intiaanien elämäntavat

on Irjan kirjoista tuttuja.

Hän tietää parhaat ongenvavat

ja paljon presidenttijuttuja.

Irjan kirjakuorma painaa kymmenkunta kiloa,

kun kirjastosta Irja lainaa iloisia kirjoja.

Moni kirjan ötökkä on Irjan hyvä ystävä.

                                                                  Kaarina Helakisa

Bongattu uutinen

Hei kaikille

Moni on varmaankin lukenut uutisen kolmevuotiaista, jotka eivät juurikaan puhu. 

LINKKI uutiseen:
puhumattomat_kolmevuotiaat_uusi_ilmi

Myönnän, että aikaa itselläkin syö some ja internet. Minun etuna on, että olen vastuussa vain itsestäni. Olen myös huomannut kuinka tehokkaasti nettimaailma koukuttaa. 
Puhumattomuus ja yhteisten lukuhetkien puute olivat artikkelin mukaan suurin syy tilanteeseen. Jos perinteisen kirjan lukeminen tuntuu oudolta, niin voisihan lukemisen aloittaa esim. kirjaston sähköisillä kirjoilla. Tänä päivänä sähköisiä kirjoja on jo saatavilla vaikka kuinka. Lasten kirjoja saa äänellä ja ilman. 
Satujen voima on ihmeellinen ja tekee hyvää aikuisellekkin.

LINKKI kirjasto.fi sivulle, josta voi aloittaa:
http://ekirjasto.kirjastot.fi/

Lukukoira Sylvi on ennättänyt tehdä vaikka mitä.
LINKKI:partiolaisia-luetuttamassa

LOITSU

Leppäkerttu, perhonen,

mustikka söi hevosen.

Kanalta lähti maitohammas.

Kuka sanoo: naukuva lammas.

Käkikello kukkuu viis,

nukkumaan nyt varpaat siis.

Juokse juokse tuulispää,

pistä pussiin possut nää.

Tulitikku, menitikku,

suurensuuri,

pikkupikku.

                                                      Kaarina Helakisa

Surua sanoin

Miltä tuntuu lapsen suru?

Mistä lapsi saa voimaansa surun, menetyksen käsittelyyn?

Olen tutustunut muutamaan lapsen suruaiheiseen kirjaan, joissa käsitellään lapsen läheisen kuolemaa. Päivi Franzonin Surusaappaat-kirjassa lapsi joutuu luopumaan syöpään sairastuneesta isoäidistään. 

Tarinan herkkyys on mummon ja pojan välisessä tiivissä yhteydessä toisiinsa. Pojalle mummo on leikkikaveri, joka ymmärtäää häntä ja antaa hänelle luvan olla se mielikuvituksen rikastama lapsi, joka näkee mummon poskien uurteet kilpa-auton ralliratana. 

Vaikka poika ei pysty ymmärtämään, mitä syöpä merkitsee, hän tietää, että se on jotain pahaa, joka lopulta vie mummon häneltä.

Koskettavan tarinasta minusta tekee pojan yritys selviytyä surun ylitse itse, omin avuin.  Hän muistuttaa siinä nyky-yhteiskunnan aikuista, joka yrittää puskea läpi arjesta, vaikka on ylittänyt jo omat voimavaransa kauan aikaa sitten.Vanhemmat ovat syrjässä oman surunsa kanssa ja pojan tehtäväksi jää yrittää hukuttaa muistonsa ja ikävät ajatuksensa. 

Suomalainen Surusaappaat nostaa pyödälle kulttuuriimme kuuluvan puhumattomuuspulman. Kuolema on eräänlainen tabu eikä sen puhumiseen aina riitä sanoja. 

"Hän kiukutteli vanhempiensa varovaisen hiljaisuuden rikki polkemalla jalkaa ja huutamalla kovaan äänen sen, mistä ei saanut puhua.

Mummo oli kuollut. Kuollut!

Hän oli poissa ja puuttui Eemin elämästä.

Ja se teki kipeää! 

Oivallus syntyykin siitä, että kun poika vihdoin uskaltaa tulla näkyväksi surunsa kanssa, hän saa vanhemmatkin avaamaan surumöykkynsä.

Äitiä oli pelottanut puhua mummon kuolemasta.

Hänelläkin oli murhemöykky sisällään.

Mutta äidinkin möykky oli vain kasvanut puhumattomuudesta.

Eemi oli auttanut äitiä sanomalla ääneen sen,

mistä kaikki vaikenivat.

Sari Airolan kuvitus leijailee tekstien sivulla, antaa yksinkertaisen, mutta kauniin sävyn käsiteltävälle kuolemalle.

Ps. Eemi oli minulle aivan uusi nimi. Emil-nimen johdannainen  Eemi on kuitenkin ollut käytössä jo 1900-luvulta ja Suomessa Eemiksi nimettyjä on Väestörekisterikeskuksen mukaan yli 1100.

Satutuokio

Harakka runoilee

Harakka päätti runoilla.

Ja runoilihan harakka.

Se raapusti harakanvarpaita

harakkamaiseen harakkavihkoon

harakanpyrstösulalla.

"Harakka-ukko

on hieno kuin kukko

ja hienompikin vähän."

Tapaan tähän

laati rakkausrunon rouva harakka

lailla kynäniekan vapaan.

"Harakkaherran

pesässä kerran

oli kalliita jalokiviä

erittäin monta riviä."

Näin harakka-akka kirjoitteli

ja lailla runoilijan eli.

Se itsekin ihasteli: Mikä peli!

Sulan toisensa perästä

se nyhti ja nyppi.

Oli sulaton peppu,

rouva riemusta hyppi.

"Harakkaherra,

se hieno heppu

pesänsä pakkaa

koruja täyteen

ja päästää poruja,

kun siitä saa toruja.

Kimallusta se rakastaa,

kun kesä tulee pesään

ja kun pakastaa."

Kas harakka-akkaa -

se ei vain lakkaa

runoja laatimasta.

Se herkeää vasta

kun kirja on valmis.

Kuka sen kerkeää

ensin lukemaan?

Vai pannaanko näytteille

kaupan ikkunaan?

                                              Kaarina Helakisa

LINKKI Savon sanomien uutiseen satutuokiosta: 

satutuokio-on-levea-vayla-lukutaitoon.

Kansainvälinen lukutaitopäivä

Heipsan

Tänään vietetään kansainvälistä lukutaitopäivää. Meille lukutaito on niin itsestään selvyys, ettemme tule ajatelleeksi millaista olisi, jos emme osaisi lukea. Hiukan huolestuttavaa toki on, että suomalaisten lasten lukutaito on heikentynyt.
LINKKI: kansainvalinen-lukutaitopaiva

Tämän hetkisessä työssäni olen kohdannut lukutaidottomuuden tuomat haasteet ja ongelmat. Jo pelkkä kaupassa asiointi on mahdotonta ilman lukutaitoisen mukana oloa. Kirjat, sanomalehdet, tietokoneet, puhelimet...........kaikki vaativat jonkinlaista lukemisen osaamista. Ja kun puuttuu lukutaito, puuttuu myös kirjoitustaito. Olen oppinut olemaan kiitollinen luku- ja kirjoitustaidostani.

Lukekaa lapsillenne ja kannustakaa heitä oppimaan lukemista ja lukemaan. 

"Opi sinä kirjaimet", kirjasta Runotar

Varsa ja minä

Vein varsalle leipää

ja sitä taputin.

Ja varsa sanoi:Kiitos,

se kyllä maistuikin.

Minä sanoin sille: Kasva,

niin ratsun saan.

Me lähdemme yhdessä

suureen maailmaan.

Mutta opi sinä kirjaimet,

varsa sanoi näin,

ja lue, mikä tie

vie mihinkin päin.

                                 Aale Tynni

Lukukoira Sylvi

Hei vain kaikille

"Kuono kirjassa"  -blogissa monta uutta päivitystä. Lukukoira Sylvi ollut ahkerana.
LINKKI:http://kuonokirjassa.blogspot.fi/

Sylvin kunniaksi laitan tähän Mikko Perkolan runon

Runokoira Pentti

Olen runokoira Pentti

- runokonsulentti

Runoutta suosien

läpi koiran vuosien

lennän,

tähtiin ennän.

Maassa saisin hiipiä

ilman runon siipiä.

Kuin kissoja ja kanoja

on maailmassa sanoja.

Sanoista voi punoa

monenmoista runoa.

Siis laulan,

nostan kaulan,

ulvon runon kohti kuuta.

Enkä toivo muuta.

Oi runous

-mi lumous!

Se on kuin onnen humaus

tai takaraivoon kumaus.

Jos muuten en voi kuvata,

voin runon aina luvata.

Kautta uljaan häntäni,

kuulen suloääntäni!

Kautta avaruuksien,

sanat kaikki nuuskien

kuljen.

Syliin suljen

sen jolla vain on tajua

haistaa (nuuh) runon hajua.

Syksy saapuu ja sormenpäitä alkaa kutittaa

Hei vain

Kesä mennyt niin nopeasti, ettei ole huomannut kuinka kauan on viimeisestä päivityksestä tänne. Saduntekijän kesään mahtunut päivätöitä, yrttien kanssa puuhailua ja nyt mustikoita. Ilmojen viiletessä ja pimetessä alkaa sisällä olo maistua ja jää aikaa kynäilyyn.
Kustantajaltakin tuli tietoa, että julkaisussa olevan satukirjasarjan kaksi ensimmäistä kirjaa saavat päivän valon syksyllä. Sain hyväksyttäväksi luonnokset kirjoista ja niitä selaillessa kirjoittamisen kutina alkoi taas palailla sormenpäihin. Kun kirjojen julkaisun h-hetki on tiedossa, laitan siitä tietoa tänne heti.

Mutta, aloitetaan lukukoira Sylvin uutisista. 
LINKKI:
http://kuonokirjassa.blogspot.fi/

Kesällä ennätin hiukan seurata satu- ja luku-uutisia. Ilokseni huomasin, että lukukoiria alkaa ilmaantua muihinkin kirjastoihin. Upeaa!

Kiitos niille lukijoille, jotka ovat jaksaneet käydä blogiani lukemassa nyt kesällä, vaikka päivityksiä onkin ollut harvakseen. Lupaan ryhdistäytyä taas talveksi.

Lopuksi Ester Ahokaisen runo:

Terveysjuoma

Pikarijäkälän malja:

Tippanen sadevettä,

pisara kukkain mettä.

Siinä keijujen kalja.

Sopii hyvin tällaiselle yrtteilevälle Saduntekijälle voimanantajaksi tulevan syksyn kynäilyihin.

Kotimaista kurrea kassista

"Hae minulle kasa lastenkirjoja."

Naputin aamulla puhelimen viestintäohjelmaan. Kun tulin iltapäivän jälkeen töistä kotiin, odotti minua oven edessä kassillinen kirjallisuutta. Viestin vastaanottaja oli tehnyt työtä käskettyä ja kipittänyt kirjastoon hakemaan tilaukseni: kasan lastenkirjoja.

Kävin kirjat lävitse katsoen kannet. Löysin kansia katsomalla noin kymmenen kirjan joukosta välittömästi ne teokset, jotka eivät jättäneet kylmäksi lukemisen jälkeen eli olivat niin sanotusti taattua kamaa.

Kun olen itse lastenkirjojen metsästyreissulla, tunnen, kuinka hyvät kirjat pelkän nimen ja ulkokuoren perusteella kutsuvat luokse. Jyvät erottuvat akanoista.

Nykyinen lastenkirjallisuus tarjoilee tarinaa moneen lähtöön. Välillä tuntuu, ettei mikään oikein sytytä. Markkinavetoisuus pistää lävitse. Disney-satua on aasta ööhön.

Sormeni syhyävät suomalaista; tiedostamattakin vedän kotimaiset satukirjat hyllyjen välistä. 

Suomalainen toimii.. Näin kävi näiden kymmenenkin teoksen kohdalla: kotimaiset veivät voiton.

Kärkeen kipusi Olga Orava ja metsän salaisuus. Kirjan ovat luoneet Mila Teräs ja Karoliina Pertamo. Teräksen nokkelalla kielenkäytöllä ja Pertamon hempeällä, kauniilla värimaailmalla punottu satu luo mielenkiintoisen tarinan Olga Oravan tutkimusmatkasta, joka herättää myös ajatuksia aikuisen mielessä.

Satukirja toimii, koska se viihdyttää hauskoilla sanankäänteillä ja lyyrisellä tyylillään. Kuvat ovat kaksiulotteisia: samalla kun ne ovat hyvin taiteellisia, ne tuovat myös mieleen lapsenomaisen piirrustustyylin.

Olga Orava, kiipeähän toisenkin kerran satukirjan sisään!

Sylvin kesäkirjat

Lukukoira Sylvin kesäkirjat:
LINKKI: http://kuonokirjassa.blogspot.fi/

LINKKI LISTAAN: http://kirjasto.kuopio.fi

Uusi kirjoittaja

Hei kaikille

Blogin päivitykset ovat olleet nyt kesällä hiukan "jäissä". Olen kovasti tästä pahoillani. Saduntekijän kesä näyttää hujahtavan päivätyön ja yrttien parissa.

Lukijoiden ja blogin kannalta erittäin hyvä uutinen on, että mukaan tuli toinen kirjoittaja.
Terhi lupautui päivittelemään blogia ja kirjoittelemaan tänne. Uskallan luvata lukijoille hyvää ja herkullista tekstiä Terhiltä. Hän kirjoittaa esim. paikalliseen lehteen, sekä on hyvin perillä satujen maailmasta, niin kirjoista, kirjoittamisesta kuin satujen lukemisestakin.
Toivotan Terhin sydämellisesti mukaan tuomaan satua ihmisten elämään, niin lasten kuin aikuistenkin.

Saduntekijä

Lukukoira Sylvi ja kuunneltavia satuja

Hei

Sylvin seikkailuja. 
LINKKI: http://kuonokirjassa.blogspot.fi/

Pikku Kakkosen ladattavat ja kuunneltavat sadut sivu.
LINKKI: http://areena.yle.fi/1-1288197

Hei
Lapselle lukeminen kannattaa.

LINKKI:
http://www.satakieliohjelma.fi

Kuono kirjassa

Heippa

Lukukoira Sylvi

LINKKI:
http://kuonokirjassa.blogspot.fi/

Sylvin oma blogi. Ihana, paljon kuvia ja mukavaa asiaa lukemisesta.

Lukemisen tärkeys

Heippa

Lukemisen tärkeyttä ei voi liikaa korostaa.

LINKKI:
http://www.iltalehti.fi/terveys/

Pinterest

Heipsan

Pinterestikän löytyi äänisatuja. Laitan linkin alle.

LINKKI:https://www.pinterest.com/äänisadut/

Nostalgiaa

Hei kaikille

Löytökirja kirjaston poistokirjoista. Kirja: Pikku askartelua, Maire Uotinen. Vuosi on 1968. Kirja lasten askartelukirja, mutta askartelut pohjautuvat satuihin, runoihin, loruihin ja lauluihin. Kirjassa tehdään lasten lemmikkejä pahvista, naruista ja kivistä. 

Tässä yksi kirjan töistä:

Runo:

Kalle-kilpikonna ei ole kiireinen kokki.
Kaalikeiton valmistaa viikossa.
Maanantaina kauppaan menee,
tiistaina takaisin tulee,
keskiviikkona lieden lämmittää,
torstaina kaalia hämmentää,
perjantaina pöydän kattaa,
lauantaipäivän lepää ja vasta
sunnuntaina syömään pääsee.

RUNO JA OHJE:

KAAVA:

Lukukoira Sylvi

Hei kaikille

Laitoin linkit sivuille, jossa asiaa Kuopion kaupunginkirjaston lukukoira Sylvistä. Idea toimii toki omankin lemmikin kanssa, jos Kuopioon ei ole mahdollista päästä. Jopa pehmolelusta voi tehdä oman lukueläimen.

LINKIT:
Blogi:
lukukoira-innostaa-lukemaan

Facebook:
lukukoirasylvi

Toinen satuinen idea löytyi pinterestistä. Keijupuutarhat:

https://www.pinterest.com/mariaroimola/keiju-puutarhat/

Helppoa tällaisessa ympäristössä virittäytyä satumaailmaan ja viettää lukutuokio lapsen kanssa tai miksikäs ei vaikka itsekseen.

Tämän sinivuokon kanssa toivotamme ihanaa kevättä kaikille.
Terveisin Saduntekijä

Muiden satuja

Hei 

Lisäsin Muiden satuja -sivulle Venla Saision toisen sadun: Peitosta puseroksi.

Panun pyjama

Hei

Laittelin sadun Muiden satuja -sivulle.

Panun pyjama ja muita iltasatuja (v.1979) sisältää lyhyitä ja helposti luettavia satuja. Kirjan kirjoittanut Venla Saisio ja kuvittanut Marja Ilmarinen-Järvinen.

Kirja on kirjaston poistokirjoista löytö, maksoi ehkä 0,10 senttiä, jos sitäkään.

Venla Saisio  (s. 25. tammikuuta 1937 Jääski) on suomalainen filosofian tohtori, historian tutkija ja lastenkirjailija.
Lastenkirjoja:

• Panun pyjama ja muita iltasatuja ; kuv. Marja Ilmarinen-Järvinen. Otava 1979

• Paronin seikkailut. SLEY-kirjat, Helsinki 1981

• Kesäkissa. SLEY-kirjat, Helsinki 1982

• Kun Isä Jumalakin innostui : legendoja ; kansi ja kuv. Marjaliisa Pitkäranta. SLEY-kirjat, Helsinki 1982

• Reska Rusakko ; kansi ja kuv. Osmo Omenamäki. SLEY-kirjat, Helsinki 1983

• Tuhatwuotinen vihreä luuta : satuja ; kansi ja kuv. Marjaliisa Pitkäranta. SLEY-kirjat, Helsinki 1986

• Varisvaaran valtias ; kuv.: Marjaliisa Pitkäranta. SLEY-kirjat, Helsinki 1988

Satutaidetta

Hei

Laitoin linkkiluettelon satutaidesivustoille. Satujen lisäksi satutaide on lähellä sydäntäni, värkkäänhän sitä itsekkin. Käykäähän kurkkaamassa taiteilijoiden töitä. Upeita ovat ja hauskoja. 
Taikalinnassa näkyy olevan taidetta myös myynnissä, joten jos lastenhuone tai ihan mikä vain huone kaipaa jotain satumaista, voi ostaa taidetta ihan omalle seinälle ihasteltavaksi.

Vuokko Sinikka Muje (s. 2. toukokuuta 1940 Kuusjärvi) on suomalainen sanoittaja ja kirjailija

Lasten- ja nuortenkirjat:

• Samuli Satunen on iloinen. 1972. Weilin & Göös.
• Havukkavuoren musta lintu. 1974. Weilin & Göös.
• Haukkapoika. 1976. Weilin & Göös.
• Käkilintuprinsessa. 1977. Weilin & Göös.

Ostin/pelastin kirjaston poistokirjoista.

LINKKI kirjan satuun Variksen rakas lantti:
Variksen rakas lantti

Linkki satuun löytyy myös uudesta välilehdestä: Muiden sadut.

Sanottua

Tiedemiehen suusta:

“If you want your children to be intelligent, read them fairy tales. If you want them to be more intelligent, read them more fairy tales.”

―Albert Einstein, who was born on this day in 1879

Inkeri Karvonen: SAMETTIKUU 1980

KÄRPÄSEN MAUSTELAULU

Olipa kerran kärpänen

rouva Surina Härkänen,

se maustekaappiin huristi

kuin utelias turisti.

Heti sokerin tunsi ja kanelin

ja muisti pulla-Tanelin.

Söi hiukan rusinaa, paprikaa

ja muskottikukkaa, hunajaa,

vaan neilikan jälkeen irvisteli

ja kirveliä hirvisteli,

kun sitten maistoi kuminaa

tunsi kummallista huminaa,

vei pippuri lopulta pyörälle pään

ja kärpänen surisi laulun tään:

"Olen rosmariini

ja anis fiini,

olen fenkoli, curry

tai sakkariini,

sukaatinsuikale,

pähkinänpuikale,

persiljahippu

ja tillinippu,

kardemumma tumma

ja pomeranssi -

on mausteiden summa

tämä kärpäsen tanssi."

Kuvitus: Outi Markkanen

Kirjoittaminen

Laitoin Kirjoittaminen -sivulle linkin Käsikirjoituksen ytimessä -sivustolle. Kirjoittelin pienen ajatuksen pätkän perään.


Kuva uudesta satutaulusta. Taulu tehty kirjaston poistokirjoihin.

Tekstissä latinaksi: 
Te audire non possum. Musa sapientum fixa est in aure.
- En kuule mitä sanot. Minulla on banaani korvassani.

Inkeri Karvosen Samettikuusta:

METSÄNHALTIJAN KEHDOSSA

Näin metsänhaltiain kehdossa

päät sammalilla niin kuin keijut ja menninkäiset

syvä onnellisuuden hymy

kasvojemme valona.

Keinuttakaa, metsän käsivarret, keinuttakaa

mahlanmakea uni,

laulakaa, puut, laulakaa ikuisesti pihkantuoksuinen

laulunne,

vihreä laulu onnesta ja elämästä.

Uutisia ja kevään haisuja

Hei kaikille

Saduissa on voimaa. Alla linkki ylen uutisiin 14.2.2015. 
Olen itsekkin pohtinut paljon, kuinka kaupalliset toimijat määrittäävät mikä kirja on hyvä ja mikä ei. On valitettavaa, että paljon hyviä kirjoja ja kirjailijoita jää pimentoon. Koskee lastenkirjallisuuttakin. Kuka ja mikä määrittää hyvän kirjan? 
Indie, itetaide ja alla olevan kaltaiset tapahtumat onneksi tuovat esille myös hämäriin nurkkiin jäänet kirjat. Lisäksi uskon, että monta hyvää satua ja runoa lepäilee piironginlaatikoissa ympäri maatamme, vain odottaen kirjoittajan (myös lasten) rohkeutta tuoda tuotoksensa julki.  

LINKKI:

sadut_kuuluvat_lapsille_ja_aikuisille__kirjallisuusfestivaali_uskoo_kulttuurin_voimaan/7804093


Kevään haisuja kirjasta Lasten aurinkovuosi. Opas ekologiseen lastenkulttuurin. 
Kirjan opastuksella tehdään matka leikin maailmaan, joka syntyy luonnonmateriaaleista, luonnosta, luonnossa ja luovuudesta. Kirjassa on myös hauskoja lastenrunoja.

Tittamari Marttinen:

Siemenen herätys

Siemen kova, kuiva nyt

-kastele, niin yllätyt!

Veden voimin, pimeässä

siemen on jo heräämässä,

kohta alkaa vihertää,

hehku täynnä elämää.

Auringolle ystäväksi,

kukinnoksi virkeäksi

kanna paikkaan valoisaan

iloisesti kasvamaan.

Nyt se venyy korkeaksi,

kasvaa vielä vahvemmaksi,

hyvän mielen sulle tuottaa

-hörppy vettä muista juottaa.

Lukiessani runoa oli kuin olisi lukenut loitsua, jotakin maagista tempossa oli.

Työtön runoilija

Inkeri Karvosen lastenrunokirjasta Samettikuu

Työtön runoilija

Kun sanat pakenevat, niiden sointi karkaa,

voi runoilija parkaa!

On turha

kaivaa ajatusta esiin,

jossa kipunoisi luomistulta.

Tuulenpesiin

loittonevat rohkeus, oivalluksen ilo,

pysähtyy lennossaan myös kynän kulku.

On tyhjä maailma ja runoilija ilman työtä,

voi tähdetöntä yötä!

Vaan joskus

sanat retkiltänsä palaavat

kuin kyyhkyt pesäpuulle,

avaavat

ystävänsä oven, sisään lentävät

ja sytyttävät hymyn runoilijan suulle.

Lohduttaa, kun uutta satua odottaa. Kun sanat karussa, jossakin. Eikä niitä kiinni saa, vaikka kuinka kutsuu, huhuaa. No, siinähän se lipsahti ihan oma miniruno.

Yllä oleva kuva on uudesta satutaulusta, jonka tein myös poistokirjoihin. Teksti on latinaa: Toisinaan on suloista hullutella.

Satuja sisältävä sivusto, jonka löysin. Alla linkki:
jutunjuuret

Runoa pukkaa

Hei kaikille

Omat runot ja lorut -sivulle laitoin runoni kirjastani "Pullukan enkelin runokirja".

Mustikkakeiju toivottaa hyvää päivää kaikille.

Kirjaston poistokirjoista itetaidetta lapsenmielisille.

Sadut vahvistavat

Hei 
Tekstiä lukemisesta lapsille.

Leena Laulajaisen teksti sadun merkityksestä lapselle:

LINKKI:
www.vaukirja.fi/Lapset-ja-lukeminen

VAUKIRJA -sivusto näyttää keskittyvän aivan pienten kirjoihin. 

Satuja kahvilassa

Hei

Iisalmelaisen kahvilan ihana idea. Kahvilassa saa suut makiaksi satujen siivittämänä. Järjestävät satutuokioita kahvilassaan. Linkki alla.

www.herkkujenhaltiattaret.fi

kirjoja, kirjoja

Luin ensimmäisen Elmerin tammikuun alussa lasten satutuokiossa ja ihastuin. Hauska pieni ja värikäs norsu. Suosittelen lämpimästi pienille iltasaduksi. Ei ole liian pitkä ja helppo lukea.

Elmeri-kirjoja on useita, joten jos Elmeriin ihastuu, ei tarvitse jättää yhteen.

E-kirja löytyjä. Elisan e-kirjoissa oli tämä hauska Noksu-sarja. Hinta ei päätä huimannut ja tilasin muutaman. Luin lasten satutuokiossa yhdessä lasten kanssa eli lapset saivat "kääntää" sivua (kirja on tabletilla) ja osa jopa luki pieniä lauseita itse. 

Tilasin äänikirjana Herra Huu, Rouva Huu ja Vauva Huu. Taattua Huu-sarjaa. Tästä olen vielä nauttinut aivan itse. Hannu Mäkelän Herra Huussa on sitä jotain. Mäkelän tyyli kirjoittaa uppoaa minuun.

Leipätyö (opettaminen) on vienyt hiukan aikaani rakkaalta harrastukselta eli kirjoittamiselta. Lähinnä lyhyet sadut ovat vielä päässä. 
Sain juuri loppuun satusarjan Pullukasta enkelistä. Siinä tarinat sen verran pitkiä, että mietin vielä laitanko niitä blogiin ja jos laitan, niin miten.
Mutta yllätän kyllä jossain vaiheessa lyhyillä saduilla blogin lukijoita, kunhan saan ne päästäni paperille. Äänityksiä tulee toki myös, kunhan saan uuden mikin (entinen särkyi).