Päivitän tähän vuoden 2026 Helmet -lukuhaasteen lapsille:
Heiltä löytyy pdf:nä niin lukuhaastelista kuin muutakin liittyen asiaan.
Olen niin innoissani onnistuneesta kodin valinnasta ja uudesta ympäristöstä että en malta edes runoilla. Kotini on aivan Saimaan vesistön ja Saimaan kanavan vieressä. Sijoitin kirjoituspöydän sen ikkunan eteen josta nään pienen palan järveä. Nyt vedet ovat jään ja lumen peitossa ja odotankin malttamattomana kevättä, kesää ja jäiden lähtöä. Toki olen käynyt lastenlasten kanssa seikkailemassa jäällä ja käyn niin pitkään kun jäät kantavat.
Erityisesti eteläisen Saimaan vesistö on ollut sydäntäni lähellä. Lapsena Saimaa oli osa arkea ja opin uimaan sen sylissä. Tuulisilla rantakallioilla istuminen huuhtoi ajatuksia ja kirkasti mielen. Rajut ukkosmyrskyt tekivät nöyräksi luonnon edessä ja hulppeat auringonlaskut valoivat kauneutta sisinpään. Haluan myös sitten joskus tuhkani Saimaan syliin. Koska se on synnyinseutuani niin merkitys minulle on varmasti vahvempi kuin jollekkin toiselle joka on syntynyt muualla. Vanhemmiten omien juurien merkitys korostuu ja jopa vahvistuu. Nuorempana ei ollut niin väliä mihin pesänsä rakensi, kunhan se oli lämmin ja turvallinen.
Iisalmessa muuttolaatikoita pakatessa mietin tuleko minulle ikävä sinne takaisin. Olinhan asunut Ylä-Savossa yli kolmekymmentä vuotta. Ainakaan vielä ei ole kaipuuta sinne. Täällä Etelä-Karjalassa on vain vahvistunut tunne että olen palannut kotiin, onhan nykyinen asuinpaikkani aivan synnyinseutuni vieressä ja samalla rannalla. Odotan jo kovasti tulevaa kevättä. Se alkaa täällä paljon aikaisemmin. Juuri aikaisia keväitä ja myöhäisiä syksyjä on ollut ikävä.
Olen käyttänyt aikaa myös lukemiseen ja uuden kotikunnan kirjastoon tutustumiseen.
Omalla yöpöydällä kirjastosta lainassa Risto Rasan -Tuhat purjetta- runoteos.
Lumipuista kauneimmat ovat omenapuut.
Sateista hiljaisin on lumisade.
Luistavin, loistavin ura on latu.
Huudoista turhin huudetaan hankien takaa.
Risto Rasa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti