Lukupäiväkirja

 Lukupäiväkirjan pitäminen aloitettu 16.5.2026

24.9.2026

V.E.Schwab: Magian syvempi sävy ja Tummenevat varjot

Jaahas, en oikein tiedä miten kuvaisin tätä kirjasarjaa. Ensimmäinen osa vei mukanaan vaikka hitusen häiritsi jatkuva tapahtumien sekamelska. Ehkä minun aivoille se oli liikaa. Toinen osa oli myös tapahtumien ilotulitusta mutta kirjaa lukiessa odotti milloin kolmen eri henkilön erillään olevat kulkemiset punoutuvat yhteen. Loppua kohti jopa aloin harppoa tekstiä. Kun loppuhuipennus sitten tapahtui kirja loppui. 

Kolmas osa on nimeltään Loihdittu valkeus. Sen jätin odottamaan lukulistalleni.

Kirjailija oli kyllä luonut todella mielenkiintoisen maailman tai oikeastaan useita eri maailmoja joita taikuus hallitsi enemmän ja vähemmän. Tekstillisesti kirjat olivat mukavaa luettavaa. Sanojen käyttö taitavaa, samoin tekstin rakenne kaikinpuolin. 

Kirjailija on opiskellut Englannissa ja löysin hänestä mielenkiintoisen tiedon. Wikibedia: Valmistuttuaan Schwab suoritti maisterin tutkinnon keskiaikaisen taiteen hirviöiden kuvaamisessa Edinburghin yliopistossa.

Nämä kirjat myös vahvistavat näkemystäni siitä että naiset taitavat fantasian kirjoittamisen.

3.9.2026

Vehka Kurjenmiekka: Talventaitto

Valloittava yllätys, lähinnä tekstin tyylin vuoksi. Nautin kirjailijan juohevasta ja erittäin ihanasta tyylistä käyttää sanoja ja luoda lauseita sekä kuljettaa juonta. Tarina oli myös yllättävä vaikka kyseessä olikin eräänlainen romanttinen pläjäys. Kaihon ja Alatin suhde alkaa pakonomaisesta valinnasta kannattetella vuodenkiertoa. Suhdetta koittelee ennenkaikkea heidän molempien erilainen taikuus. Toinen on Kesänkaataja ja toinen Talventaittaja. Kirjan fantasia-/taikamaailma on raikkaasti erilainen ja täytyy nostaa hattua kirjailijan kyvylle luoda maailmoja. Kirjan päätös enteilee tarinan jatkumista, toivottavasti. Viihdyin kirjan parissa ja heti oli otettava lukuun kirjailijan Kellopelisydän.

15.7.2026

TJ Klune: Taivaansinisen meren tuolla puolen

Toinen osa sarjasta nyt luettu ja viihdyin. Ehkä kirjan lopun kuvaus oli turhan pitkä mutta pääasia että loppu oli onnellinen. Yllätyin että kirjailijaa on näiden kirjojen kirjoittamiseen innoittanut J.K Rowlingin julkisuuteen laukomat käsitykset transihmisistä, jotka kyllä minuakin pöyristyttivät ja pisteet J.K.R:ää kohtaan laskivat miinukselle. 

Kirja oli kuitenkin hyvä vastaveto queerihmisten oikeudesta hyvään ja täyteläiseen elämään. TJ Klune kirjoittaa kauniisti kaikenlaisesta rakkaudesta ja ihmisten erilaisuuksista sekä jopa kivusta mitä ihmiset joutuvat kokemaan taistellessaan oikeudesta olla sellaisia kuin ovat ja ennenkaikkea että he ovat täysin oikeanlaisia. Mieli tekisi ostaa nämä T.J Klunen kirjat itselle pelkästään kannustaakseni hänen kaltaisia ihmisiä jatkamaan taistelua oikeudenmukaisemman ja suvaitsevamman maailman puolesta sanojen "miekalla". Syvä ja kunnioittava kumarrus T.J Klunelle.

4.7.2026

TJ Klune: Talo taivaansinisellä merellä

Taas löytyi yksi lempikirjailija minun kirjailijatalliin. Nautin TJ Klunen luomasta maailmasta sekä hänen tyylistään kirjoittaa vakavasta asiasta lempeällä huumorilla. 

🔗 Karisto. Linkki Kariston sivulle jossa lyhyt aukaisu kirjailijasta ja kirjan teemasta.

Itse suosittelen lämpimästi tätä kirjaa, erityisesti jos omaa lievästikin "asennevammaa" erilaisuutta kohtaan.

Lukeva mieli jo syyhyää seuraavan kirjan pariin: -Taivaan sinisen meren tuolla puolen-.

20.6.2026

Heather Fawcett: Emily Wilden -sarja

• Haltiatiedon opas
• Kätkettyjen maiden atlas

Koukutuin kovasti kirjailijan luomaan maailmaan. Haltioiden ja muiden olentojen maailma limittyy ihmistenmaailman kanssa. Molemmat ovat täysin normaali osa erilaisia elämän olemisen muotoja. Kirjassa on toki vahvasti romantiikka mukana kun päähenkilö Emily (haltiatiedon tutkija) ja haltia rakastuvat toisiinsa. 

Kirjan läpäisee kauttaaltaan hyvää mieltä tuottava tarina. Kerronta ja teksti ovat soljuvaa. Joku voi pitää kevyenä hömppänä, mutta itse kaipaan välillä kirjoissa maailmaa jossa on kiva kellua ja nauttia lempeistä tuulista. Toki kirjassa on jännitystä, vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Ne eivät kuitenkaan vie syviin vesiin.

3.6.2026

Seija Helander: Pohjan akka

Luin kirjan kokonaan vaikka välillä tipahtelin tekstin tapahtumista ulos. Jossain vaiheessa mieleen pälähti kuinka tajunnanvirtamaista tekstin kulku oli. Kirja oli kuitenkin kirjoitettu hyvin ja kuvaus Louhesta mielenkiintoinen. Itsellä vielä tuoreessa muistissa Emmi Itärannan Lumenlaulaja, jossa kuvaus Louhesta hyvinkin erilainen. Pidin enemmän Lumenlaulajan Louhesta.

Alla kopioitu teksti Nextoryn sivuilta ko. kirjasta:

Kalevalan taikaa nykyhetkessä!

Louhi, mahtava Pohjan akka, elää vanhainkodissa nyky-Suomessa. Vanha nainen on dementoitunut, mutta yhä voimakas. Louhen muistellessa elämäänsä syntyy toisenlainen tulkinta Kalevalasta. Klassiset tarinat kerrotaan naisten näkökulmasta miesten jäädessä sivuosaan. Myyttisen muinais-Suomen lisäksi liikutaan myös ankeassa nykyarjessa, jossa vanhuksia hoitaa Manilan Maria ja kalatehtaan liukuhihnalla raadetaan ikävässä ilmapiirissä.

Pohjan akka on lakonisen huumorin sävyttämä kertomus vapaudesta, pelosta ja kuolemasta. Nykykielellä kerrotussa tarinassa on kaikuja Kalevalan soinnuista.

26.5.2026

Raita Jauhiainen: Sae

Nyt ei menty helpolla ja kepeällä. Tunnustan että välillä oli pakko harppoa tekstiä eli silmäiltyä vain hiukan ja siirtyä nopeasti seuraavaan lukuun. 

Minua ahdisti kirjassa suunnattomasti ihmisten pahuus, koko kirjan ahdistava pelko milloin Sae joutuu seksuaalisen väkivallan uhriksi tai muuta julmaa punotaan hänen päänmenoksi. Jos pitää jatkuvasta kauhuntunteesta minkä muiden ihmisten pahuus aiheuttaa, on tämä kirja siihen oiva.

Mytologia ja muinaisuskomukset olivat taas kirjan suola ja viihdyin niitä kuvauksia/kohtauksia lukiessani. Fantasia olikin minulle se mikä sai lukemaan kirjan loppuun.

22.5.2026

Maria Carole: Tulen tyttäriä

Helppo ja kepeä fantasia vahvoista naisista. Luonnehdin kepeä koska Robin Hobbin fantasiamaailman jälkeen ei vielä ole tullut fantasiakirjaa joka olisi uittanut yhtä syvissä vesissä.

Googlailin -Tulen tyttäriä- kirjaa ja siitä on useampikin kirjabloggari kirjoittanut, joten en tee kirjasta sen isompaa syväluotausta. Pidin kirjailijan luomasta maailmasta, ehkä siitä olisi voinut kirjoittaa enemmänkin. Myös kirjan päähenkilöt, vahvat naiset, olivat ihanan virkistävää kaikkien miessankareiden jälkeen. 

Seuraavana Raita Jauhiaisen Sae

16.5.2026 ja 19.5.2026

Johanna Valkama: Itämeren Auri

    Minulta jäi ko. kirja lukematta sen ilmestyttyä 2016. Päätin nyt kuroa tämän sivistyksen aukon umpeen. Pidän kovasti kirjailijan tavasta kirjoittaa,-hänen äänestään-. Virkistävää lukea välillä muutakin kuin fantasiaa tai runoutta. Kunhan pääsen loppuun niin tiedän luenko seuraavat osat.

Kirja luettu: Hyvänmielen kirja. Vaikka kirjassa oli vauhtia ja vaarallisia tilanteita niin koskaan ne eivät päähenkilöiden osalta päättyneet ikävästi. Paljon menneen ajan historian havinaa, ihanasti luotu päähenkilöiden maailmankuva ja sen siivittämät ajatukset. 

En vielä aloittanut seuraavaa kirjaa joka on: -Linnavuoren Tuuli-. Sarjaan -Metsän ja meren suku- kuuluu neljä kirjaa ja jää nähtäväksi tulenko lukemaan koko sarjan?

Voin kuitenkin suositella. Tarinan kerronta on miellyttävää ja tekstin tyyli erinomaista.