Lukupäiväkirja

 Lukupäiväkirjan pitäminen aloitettu 16.5.2026

19.11.2026

Maiju Ihalainen: Kauniimman maailman kirjuri

"Älä kirjoita oleviin mitään uutta. Älä muuta Luojajumalan sanaa. Älä kirjoita ihmisiä."

Kirja oli juoneltaan perusfantasiaa. Sankaritarina karua menneisyyttään paenneesta nuoresta tytöstä, Alahnista. Mutta ihastuin maailmaan jonka kirjailija oli luonut: Dawan syntyarkisto, jossa kirjureiden tehtävänä on jäljentää kuolleen Luojajumalan jälkeensä jättämiä syntytekstejä, jotta mikään luomakunnassa ei katoaisi. Tämän maailman kuvaaminen ja tekstin soljuminen saivat minut lukemaan kirjan loppuun.

Perusfantasiassa ei sinällään ole mitään vikaa. Olen kuitenkin päässyt lukemaan kirjoja jotka ovat yllättäneet juonellaan täysin esim. Piranesi, Haudattu jättiläinen, Hiraeth ja Marras (jonka kuuntelin äänikirjana), muutama mainitakseni. Jotenkin nälkä näihin juoneltaan ja sisällöltään poikkeaviin kirjoihin on kasvanut.

Suosittelen kuitenkin -Kauniimman maailman kirjuria- hyvin kirjoitetun tekstin ja maailman vuoksi.

9.11.2026

Susanna Clarke: Piranesi

Hypnoottinen fantasiaromaani, joka upposi minuun täysillä. Teksti oli upeasti kirjoitettu ja tarina eteni päähenkilön kertomana sujuvasti. Oli kutkuttavaa lukea kirjaa päähenkilön mielenmaiseman ja muistojen kautta. Piranesi on hyväsydäminen mies. Hän on myös uskomaton selviytyjä ja tarkkanäköinen tutkija. Hän elää lähes yksin talossa jossa on lukematon määrä huoneita ja niissä mitä eriskummallisempia patsaita. Vuorovesi yltää portaisiin ja pilvet liikkuvat yläkerran saleissa. Kaksi kertaa viikossa hän tapaa noin tunnin verran ystäväänsä. Pian alkaa talon huoneiden seiniin ilmestyä kirjoitusta. Onko maailmassa muitakin ihmisiä kuin hän ja hänen ystävä?

27.10.2026

V. E. Schwab: Addie LaRuen näkymätön elämä

Miltähän tuntuisi elää ikuisesti ja kokea rakkaus kolmesataa vuotiaana? Tämä fantasiaromaani sen kertoo.

Otin kirjan lukuun koska olin pitänyt V.E.Schwab:n kahdesta aikaisemmin lukemastani kirjasta. Tässä kirjassa ei onneksi ollut ihan sellaista tapahtumien sekamelskaa kuin aiemmissa. Kauhukseni huomasin että nyt sitten kädessäni on kirja jota voisi luennehtia romantasiaksi, tätä gengreä olen vältellyt, koska en pidä "siirappisesta" pehmopornosta. 

Yllätyin hyvällä tavalla. Teksti oli kirjailijan tyylille uskollisesti hyvin kirjoitettu. Tapahtumat kuvattu maukkaasti ja juoni piti kyllä otteessaan koko kirjan ajan.

En pettynyt, vaikka huomasin lopuksi lukeneeni romantasiaa.

20.10.2026

Kazuo Ishiguro: Haudattu jättiläinen

Merkillinen vaellus muinaisessa Britaniassa. Tyylillisesti erikoisesti kirjoitettu tarina. Raikasta vaihtelua fantasian saralla. Pidin verkkaisesta japanilaisen runollisesta tavasta kuljettaa tarinaa läpi romahtaneen Britannian. Kertomus keskittyi iäkkään pariskunnan matkaan kadoksissa olleen poikansa luokse. Matkaa vaikeutti sumu joka oli vienyt muistot ihmisiltä. 

11.10.2026

Sarah Penner:

-Myrkynkeittäjä

-Lontoon salatieteellinen seura

Kirjat ovat täysin erilliset mutta teen niistä yhteisen koosteen. Molemmissa kirjoissa pidin kirjailijan tavasta kuljettaa juonta rauhallisesti, ei liikaa tapahtumia kerralla. Kuitenkin maailmat olivat erittäin mukaansa tempaavat. Teksti oli hyvää ja sitä oli helppo lukea.

Kirjoja oli esitelty seuraavasti:

Myrkynkeittäjä: Myrkkyä ei saa ikinä käyttää toisen naisen vahingoittamiseen. Murhan ja uhrin nimet täytyy merkitä apteekkarin kirjaan.

Tapahtumat sijoittuvat nykypäivään ja vuoden 1790 Lontooseen. Päähenkilö alkaa selvittämään löytämänsä vanhan apteekkipullon alkuperää. Hänen tutkimustensa eteneminen ja todelliset tapahtumat kulkevat kirjassa rinta rinnan. Samalla päähenkilö käy omaa elämäänsä läpi.

Lontoon salatieteellinen seura: Luoja armahtakoon miestä, joka päätyy kostonhimoisen meedion viholliseksi.

Tapahtumat sijoittuvat taas Lontooseen ja vuoteen 1873. Päähenkilöt selvittävät kahta epäilyttävää kuolemaa jotka kytkeytyvät salatieteellisen seuran toimintaan ja siellä työskenteleviin henkilöihin. Juonta kuljettavat Lenna Wickes ja herra Morley omilla kertomuksillaan. Murhamysteerit ja salatieteet ovat kirjassa sulassa sovussa.

24.9.2026

V.E.Schwab: Magian syvempi sävy ja Tummenevat varjot

Jaahas, en oikein tiedä miten kuvaisin tätä kirjasarjaa. Ensimmäinen osa vei mukanaan vaikka hitusen häiritsi jatkuva tapahtumien sekamelska. Ehkä minun aivoille se oli liikaa. Toinen osa oli myös tapahtumien ilotulitusta mutta kirjaa lukiessa odotti milloin kolmen eri henkilön erillään olevat kulkemiset punoutuvat yhteen. Loppua kohti jopa aloin harppoa tekstiä. Kun loppuhuipennus sitten tapahtui kirja loppui. 

Kolmas osa on nimeltään Loihdittu valkeus. Sen jätin odottamaan lukulistalleni.

Kirjailija oli kyllä luonut todella mielenkiintoisen maailman tai oikeastaan useita eri maailmoja joita taikuus hallitsi enemmän ja vähemmän. Tekstillisesti kirjat olivat mukavaa luettavaa. Sanojen käyttö taitavaa, samoin tekstin rakenne kaikinpuolin. 

Kirjailija on opiskellut Englannissa ja löysin hänestä mielenkiintoisen tiedon. Wikibedia: Valmistuttuaan Schwab suoritti maisterin tutkinnon keskiaikaisen taiteen hirviöiden kuvaamisessa Edinburghin yliopistossa.

Nämä kirjat myös vahvistavat näkemystäni siitä että naiset taitavat fantasian kirjoittamisen.

3.9.2026

Vehka Kurjenmiekka: Talventaitto

Valloittava yllätys, lähinnä tekstin tyylin vuoksi. Nautin kirjailijan juohevasta ja erittäin ihanasta tyylistä käyttää sanoja ja luoda lauseita sekä kuljettaa juonta. Tarina oli myös yllättävä vaikka kyseessä olikin eräänlainen romanttinen pläjäys. Kaihon ja Alatin suhde alkaa pakonomaisesta valinnasta kannattetella vuodenkiertoa. Suhdetta koittelee ennenkaikkea heidän molempien erilainen taikuus. Toinen on Kesänkaataja ja toinen Talventaittaja. Kirjan fantasia-/taikamaailma on raikkaasti erilainen ja täytyy nostaa hattua kirjailijan kyvylle luoda maailmoja. Kirjan päätös enteilee tarinan jatkumista, toivottavasti. Viihdyin kirjan parissa ja heti oli otettava lukuun kirjailijan Kellopelisydän.

15.7.2026

TJ Klune: Taivaansinisen meren tuolla puolen

Toinen osa sarjasta nyt luettu ja viihdyin. Ehkä kirjan lopun kuvaus oli turhan pitkä mutta pääasia että loppu oli onnellinen. Yllätyin että kirjailijaa on näiden kirjojen kirjoittamiseen innoittanut J.K Rowlingin julkisuuteen laukomat käsitykset transihmisistä, jotka kyllä minuakin pöyristyttivät ja pisteet J.K.R:ää kohtaan laskivat miinukselle. 

Kirja oli kuitenkin hyvä vastaveto queerihmisten oikeudesta hyvään ja täyteläiseen elämään. TJ Klune kirjoittaa kauniisti kaikenlaisesta rakkaudesta ja ihmisten erilaisuuksista sekä jopa kivusta mitä ihmiset joutuvat kokemaan taistellessaan oikeudesta olla sellaisia kuin ovat ja ennenkaikkea että he ovat täysin oikeanlaisia. Mieli tekisi ostaa nämä T.J Klunen kirjat itselle pelkästään kannustaakseni hänen kaltaisia ihmisiä jatkamaan taistelua oikeudenmukaisemman ja suvaitsevamman maailman puolesta sanojen "miekalla". Syvä ja kunnioittava kumarrus T.J Klunelle.

4.7.2026

TJ Klune: Talo taivaansinisellä merellä

Taas löytyi yksi lempikirjailija minun kirjailijatalliin. Nautin TJ Klunen luomasta maailmasta sekä hänen tyylistään kirjoittaa vakavasta asiasta lempeällä huumorilla. 

🔗 Karisto. Linkki Kariston sivulle jossa lyhyt aukaisu kirjailijasta ja kirjan teemasta.

Itse suosittelen lämpimästi tätä kirjaa, erityisesti jos omaa lievästikin "asennevammaa" erilaisuutta kohtaan.

Lukeva mieli jo syyhyää seuraavan kirjan pariin: -Taivaan sinisen meren tuolla puolen-.


20.6.2026

Heather Fawcett: Emily Wilden -sarja

  • Haltiatiedon opas
  • Kätkettyjen maiden atlas
Koukutuin kovasti kirjailijan luomaan maailmaan. Haltioiden ja muiden olentojen maailma limittyy ihmistenmaailman kanssa. Molemmat ovat täysin normaali osa erilaisia elämän olemisen muotoja. Kirjassa on toki vahvasti romantiikka mukana kun päähenkilö Emily (haltiatiedon tutkija) ja haltia rakastuvat toisiinsa. 
Kirjan läpäisee kauttaaltaan hyvää mieltä tuottava tarina. Kerronta ja teksti ovat soljuvaa. Joku voi pitää kevyenä hömppänä, mutta itse kaipaan välillä kirjoissa maailmaa jossa on kiva kellua ja nauttia lempeistä tuulista. Toki kirjassa on jännitystä, vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Ne eivät kuitenkaan vie syviin vesiin.

3.6.2026

Seija Helander: Pohjan akka

Luin kirjan kokonaan vaikka välillä tipahtelin tekstin tapahtumista ulos. Jossain vaiheessa mieleen pälähti kuinka tajunnanvirtamaista tekstin kulku oli. Kirja oli kuitenkin kirjoitettu hyvin ja kuvaus Louhesta mielenkiintoinen. Itsellä vielä tuoreessa muistissa Emmi Itärannan Lumenlaulaja, jossa kuvaus Louhesta hyvinkin erilainen. Pidin enemmän Lumenlaulajan Louhesta.

Alla kopioitu teksti Nextoryn sivuilta ko. kirjasta:

Kalevalan taikaa nykyhetkessä!

Louhi, mahtava Pohjan akka, elää vanhainkodissa nyky-Suomessa. Vanha nainen on dementoitunut, mutta yhä voimakas. Louhen muistellessa elämäänsä syntyy toisenlainen tulkinta Kalevalasta. Klassiset tarinat kerrotaan naisten näkökulmasta miesten jäädessä sivuosaan. Myyttisen muinais-Suomen lisäksi liikutaan myös ankeassa nykyarjessa, jossa vanhuksia hoitaa Manilan Maria ja kalatehtaan liukuhihnalla raadetaan ikävässä ilmapiirissä.

Pohjan akka on lakonisen huumorin sävyttämä kertomus vapaudesta, pelosta ja kuolemasta. Nykykielellä kerrotussa tarinassa on kaikuja Kalevalan soinnuista.


26.5.2026

Raita Jauhiainen: Sae

Nyt ei menty helpolla ja kepeällä. Tunnustan että välillä oli pakko harppoa tekstiä eli silmäiltyä vain hiukan ja siirtyä nopeasti seuraavaan lukuun. 

Minua ahdisti kirjassa suunnattomasti ihmisten pahuus, koko kirjan ahdistava pelko milloin Sae joutuu seksuaalisen väkivallan uhriksi tai muuta julmaa punotaan hänen päänmenoksi. Jos pitää jatkuvasta kauhuntunteesta minkä muiden ihmisten pahuus aiheuttaa, on tämä kirja siihen oiva.

Mytologia ja muinaisuskomukset olivat taas kirjan suola ja viihdyin niitä kuvauksia/kohtauksia lukiessani. Fantasia olikin minulle se mikä sai lukemaan kirjan loppuun.


22.5.2026

Maria Carole: Tulen tyttäriä

Helppo ja kepeä fantasia vahvoista naisista. Luonnehdin kepeä koska Robin Hobbin fantasiamaailman jälkeen ei vielä ole tullut fantasiakirjaa joka olisi uittanut yhtä syvissä vesissä.

Googlailin -Tulen tyttäriä- kirjaa ja siitä on useampikin kirjabloggari kirjoittanut, joten en tee kirjasta sen isompaa syväluotausta. Pidin kirjailijan luomasta maailmasta, ehkä siitä olisi voinut kirjoittaa enemmänkin. Myös kirjan päähenkilöt, vahvat naiset, olivat ihanan virkistävää kaikkien miessankareiden jälkeen. 

Seuraavana Raita Jauhiaisen Sae


16.5.2026 ja 19.5.2026

Johanna Valkama: Itämeren Auri

    Minulta jäi ko. kirja lukematta sen ilmestyttyä 2016. Päätin nyt kuroa tämän sivistyksen aukon umpeen. Pidän kovasti kirjailijan tavasta kirjoittaa,-hänen äänestään-. Virkistävää lukea välillä muutakin kuin fantasiaa tai runoutta. Kunhan pääsen loppuun niin tiedän luenko seuraavat osat.

Kirja luettu: Hyvänmielen kirja. Vaikka kirjassa oli vauhtia ja vaarallisia tilanteita niin koskaan ne eivät päähenkilöiden osalta päättyneet ikävästi. Paljon menneen ajan historian havinaa, ihanasti luotu päähenkilöiden maailmankuva ja sen siivittämät ajatukset. 

En vielä aloittanut seuraavaa kirjaa joka on: -Linnavuoren Tuuli-. Sarjaan -Metsän ja meren suku- kuuluu neljä kirjaa ja jää nähtäväksi tulenko lukemaan koko sarjan?

Voin kuitenkin suositella. Tarinan kerronta on miellyttävää ja tekstin tyyli erinomaista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti