Uutisointia

Satujen merkitys

Ylen sivuilla artikkeli. 

LINKKI:http://yle.fi/seitseman-tarkeinta-satua

Olen varmaan tästä asiasta pakissut blogissani aikaisemminkin. Kyky fantasioida, käyttää mielikuvitusta ja matkata välillä maailmoihin, joita silmät eivät havaitse, on ollut monesti apuna hyvinkin vaikeina aikoina. 
Lapset pääsevät satujen ihmemaahan aikuisen avustuksella. Lue lapsellesi satuja, lue niitä itse. Elävän ihmisen kanssa vietetty lukuhetki yhdessä, olkoon se perinteinen kirja tai tabletilla oleva e-kirja, on aina ainutlaatuinen hetki lapselle. Kylmä tv- tai tietokoneruutu ei koskaan korvaa elävää ihmistä.
Jos on hankalaa lukea itse, voi aina kuunnella äänitettyä kirjaa yhdessä lapsen kanssa.

Laitan vielä Iltasatu.org:n linkin. Sieltä voi lukea ilmaiseksi satuja, helppoa kiireiselle vanhemmalle:

http://iltasatu.org/

Historian havinaa vuodelta 1985. Kirjan kaikki asiaa käsittelevät sivut löytyvät Sanaleikkejä ja leikkeihin sanoja -sivulta.

Mielen mahti

Hei satujen ystäville

Aloitetaan vuosi Bodil Hagbrink:n lastenrunolla. Suomennos Kaarina Helakisa

MIELEN MAHTI

Oletko nähnyt unta

että Tiibetissä

-tai jossakin-

on satuvaltakunta?

Pane ajatukset pakettiin,

nouse punertavaan rakettiin

ja etsi pikku tähteä,

jossa on sata eläintä:

tuhat tassua ja siipeä.

Laskeudu.

Maahan kiipeä.

Sieltä et malta lähteä.

Olet onnellinen matkalainen.

Hokkus pokkus! Mielen mahti,

se on satumainen.

Esittelen vielä uuden ystäväni. Hän ilmaantui joulukuussa keittiön ikkunan taakse ja on siitä lähtein käynyt joka päivä.

Susirajan sanomiset ja Kulttuuricocktail

Marraskuuta

Susirajan sanomiset marraskuulta 2015 löydät täältä:
susirajan-sanomiset

Yle tv:n Kulttuuricocktailissa oli mielenkiintoinen artikkeli. Kirjoittaja haukkoi henkeään. Hän oli kuvitellut maailman muuttuneen. 

LINKKI koko artikkeliin:
http://yle.fi/lastenkirjat

Lainaus Marjut Tervolan tekstistä:

"Ruotsalaiset lastenkirjakuvittajat ovat valittaneet, että kustantajat vaativat kirjoilta nuhteettomuutta. Esimerkiksi on nostettu se, että nykyään hyljettäkään ei voi kuvittaa lastenkirjaan ilman pelastusliivejä. Kieltämättä tuntuu hämmentävältä lukea 70-luvun Mikko Mallikasta, jonka yksinhuoltajaisä polttelee piippua.“Nykyaikana Vaahtenranmäen Eemeli ja Peppi olisivat kaltoin kohdeltuja lapsia, jotka tulisi ottaa huostaan. Molemmat luokiteltaisiin sairastavan adhd-häiriötä”, Heikkilä-Halttunen sanoo.Uusmoralismin syyksi on esitetty sitä, että aikuiset ovat stressaantuneita eivätkä halua pohtia heidän oman ajattelumaailmansa haastavia vaikeita asioita iltasadun äärellä.Aika ajoin Suomessakin on noussut palautetta siitä, mitä lapsille on soveliasta esittää. Kun Pikku Kakkosen piirretyssä metsästäjä uhkasi kettua aseella, vanhemmat moittivat kohtausta epäsopivaksi satuun."

No, ehkä kirjoittaja on sitten kasvanut ihan vinoon ja moraalittomaksi lukiessaan Peppiä ja Eemeliä. Luultavasti tuli luettua omat lapsetkin ihan hunningolle.

Saduntekijä ja Puuskatuuli -sarja

Julkaisu-uutinen

Saduntekijä ja Puuskatuuli -sarjan kaksi ensimmäistä osaa on nyt julkaistu. Tarkemmat esittelyt kirjoista ja linkit lukunäytteisiin Kirjalabyrintin ja jälleenmyyjien sivuille löydät kirjasarjan omalta välilehdeltä: Saduntekijä ja Puuskatuuli.
Kirjojen esittelyihin pääset myös etusivun vasemmassa laidassa olevista kirjojen kansikuvista.

Seitsemän osaisen sarjan ensimmäinen osa:

 
Satusarjan ensimmäisessä osassa Puuskatuuli tapaa Saduntekijän.

Puuskatuuli on pieni kaupunkilaistuuli, jonka elämä käy välillä tylsäksi. Mirvan lomamatka maalle kuulostaakin mielenkiintoiselta vaihtelulta ja Puuska päättää lähteä Mirvan ja hänen isänsä matkaan. Merkillisessä talossa metsän keskellä tuuli kohtaa Hiiden. Mikä Hiisi on olentojaan ja kuka on loruloitsut taitava Saduntekijä? Puuskatuulen elämä muuttuu kertaheitolla! 

Sarjan toinen osa:

Satusarjan toisessa osassa Puuska lentää kaupunkiin suorittamaan ensimmäistä tehtäväänsä.

Saduntekijä lähettää Puuskatuulen etsimään satuloitsun tarvitsijaa. Puuska kuulee itkua ja päättää ottaa siitä selvää. Onneton poika ei löydä kotinsa ovea. Merkillistä! Kun Saduntekijäkään ei keksi, mistä voi olla kyse, neuvoa kysytään Tietäjä Koivulta. Mutta vasta salaperäinen yöllinen vieras tuo selityksen. Millaisia ovat vain harvoin esiin tulevat menninkäiset?

KIITOKSEN PAIKKA:

Haluan kiittää tästä päivästä erityisesti kustannustoimittaja Jenny Peräahoa Kirjalabyrintistä. Hän mahdollisti suurimman unelmani toteutumisen. Satuni ovat nyt e-kirjoina kaikkien luettavissa.
Kiitän kuvituksesta Susan Seppälää. Hänen kuvituksensa antavat tarinoille raikkaan tuulahduksen ja samalla vanhoihin suomalaisiin uskomuksiin kuuluvat hahmot saavat tämän päivän "vaatteet" ylleen.
Kiitän perhettäni kaikesta tuesta ja poikaani Markoa valokuvista. Kiitän vielä hyvää ystävääni Pirkko Rossia, joka kannusti minua kirjoittamisen alkuaikoina.

100 vuotta Aapelin syntymästä

Kuka, mitä?

Aapeli eli Simo Puupponen kirjoitti lastenkirjoja 1960 -luvulla, joista oma suosikkini on ehdottomasti:

Koko kaupungin Vinski -kirjalle on jatkoa: Vinski ja Vinsetti -kirja(Vinsetti on puhuva harakka).
LINKKI Savon Sanomien artikkeliin:
herramme-aapeli

Luettavaksi kirjat varmaan löytyvät kirjastoista. Omaksi ainakin käytettyinä.
Elisa-kirjoissa on myynnissä äänikirjana:
LINKKI: https://kirja.elisa.fi/aanikirja/koko-kaupungin-vinski

Vinskistä on tehty myös elokuva ja yritin kovasti löytää Viskiin kuuluvaa laulua, mutta turhaan. Laulu on osin pyörinyt päässäni jo vuosikymmeniä ja olisi ollut ihanaa kuunnella se uudelleen:
" Ken voi juosta halki Hömstadin, viiteen minuuttiin tai allekkin? Ken on hulivili kaupungin? No Vinski, Vinski, Vinski. No se voi olla Vinski vain."

Suosittelen kirjaa lukuun, sopii pojille ja tytöille. Kirja on alakouluikäisille, mutta mielestäni aina voi kokeilla pienemmille/isommille.

Satuviikko

Hei, luetaan satuja ääneen. Se tekee hyvää!

Ylen kulttuuricocktailissa asiaa satujen lukemisesta.
LINKKI:
Näin sinustakin tulee mestari lukemaan ääneen.

Tuotokseni satuviikolle