26.3.2014

Miroslav Valek

Kirjasta Suuri Matkakuume



JUNA

Kukahan se pojille viheltää?
Mikä lie huligaani mustapää.
Katsokaa!
Nokiset kupeet, käheä ääni,
vislata jaksaa, silmät kuin lääni!
Valot vain vilkkuu, kipunat ilkkuu,
tähdiksi taivaalle kipuaa.
Tänä iltana vislaavat kaikki,
väkeä lomalle matkustaa,
heitä on junamme pullollaan.
Lapset matkaavat meren rantaan,
muutama suunnistaa mummolaan.
On pörröpäitä ja kammatuita,
lippaniskoja naurusuita.
Junanlähettäjäkin raiteeltaan
intoutuu junalle vislailemaan.
Miten lie, häntä kai säälittää
kananpoika joka piipittää?
Se kainona korissaan uinuu
ja pii, pii, piiskuttaa pieni suu.

Taival taittuu nopeaan,
kaukaisuuteen joudutaan.
Kas, lennätinpylväitä
seisoo niin kuin pillejä!
Pelkäät kai pimeää?
Ala vain viheltää!
Ilta raapii kiskoja,
iskee tulta tikuista.



Hauska lastenruno junasta. Omat kirjoitukset vähän vaiheessa, joten päivittelen muiden teksteillä satuja ja loruja.
Tämän päivän mietteitä kirjoittamisesta voit lukea Kirjoittaminen -sivulta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti