Kun kirjoittamisen lajityyppi kutsuu

Voisin kuvitella että kaikilla kirjoittavilla ihmisillä on jokin alue/lajityyppi kirjoittamisessa mikä vetää puoleensa toista enemmän. Täytyy tunnustaa että minulla se on runous ja runoudessa mm. tanka, vapaamuotoinen, kuvaruno ja harjoituksena käytettävä yliviivattu runo. Runoutta ole harrastanut ihan pikkutytöstä lähtien. 

 Minulle ei ole väliä onko runo suunnattu lapsille vai aikuisille. Molemmat käy ja aina parempi jos runo on käypä molemmille.

 

Nyt taas runous kutsuu ja olen itselleni sen verran uskollinen että uskallan jättää Puuskatuuli ja Taikapuu satuteoksen odottamaan. Siinähän avain saatii palautettua ja seuraavaksi olisi uusi seikkailu Taikapuun sisällä olevaan maailmaan. Jatkan tarinaa kun sen aika on.

Kuvassa runoharjoitus.

Olen tehnyt jotain näitä yliviivattuja kuvarunoja ja tässä taas yksi. Näitä on mukava laittaa esille sillä kyseessä on lähinnä harjoituksena käytettävä tekniikka. Valitaan jonkin kirjan sivu ja jokin kuva. Tekstistä poimitaan sanoja ja lauseita, joista sitten ns. runo muodostuu. Kuvankäsittelyohjelmalla voi helposti "pyyhkiä" kuvasta valitut sanat esille ja runo on valmis. Näppärää ja hauskaa. 

 Valokuvan olen ottanut tänä kesänä synnyinseudulla vieraillessa. Tarkemmin Saimaan rannalla lähellä Puumalaa.

Puuskatuuli ja Taikapuu osa III

 Kolmas osa tarinasta Puuskatuuli ja Taikapuu.

Nyt matkalaiset: Puuskatuuli, Lila ja Tossu ovat viimein Höyrypunkki kylässä ja sieltä matka jatkuu Taikapuulle. Mutta mikä kolmikkoa odottaa pelätyn Taikapuun luona?

Puuskatuuli ja Taikapuu / Taikapuu ja mitä sitten tapahtuu.

Linkki: Puuskatuuli ja Taikapuu/Taikapuu ja mitä sitten tapahtuu

Tarinan kaikki osat löytyvät Puuskatuuli ja Taikapuu välilehdeltä:

Puuskatuuli-ja-Taikapuu.html

Kirjoitusjumi, rakas kaverini kirjoittamisessa

Kirjoitusjumi, tuttu ja turvallinen kaverini 

Kirjoitusjumini liittyy vitkutteluun, jolloin kirjoittamisen sijaan tulen tehneeksi erilaisia sijaistoimintoja (esim. siivous, ruuanlaitto, tabletin selaaminen, lepään nyt ja kirjoitan huomenna). Lykkään kirjoittamista aina vähän eteenpäin erilaisilla verukkeilla ja näin välttelen kirjoittamisen aiheuttamaa hetkellistä epämukavuuden tunnetta. En ole edes ihan varma mistä tämä epämukavuus kumpuaa tai mihin se kirjoittamisessa liittyy. Joskus aikoinaan ajattelin sen liittyvän siihen että aina kun aloitan kirjoittamisen niin tulee jokin este: perheessä joku sairastuu, kotityöt kasaantuvat, palkkatöissä alkaa tiiviimpi tahti eikä näin ollen jää aikaa yms. 

Mutta... dadaa.. huomasin toissa viikolla kuinka niin rakas kirjoitusjumi taas hiipi vierelleni. En osaa sanoa mitä oikein tapahtui mutta jumi tuli. Sijaistoimintoja suorittaessani sain itseni kiinni seuraavista ajatuksista:

• ei ole oikein ideaa miten tarina jatkuu (Puuskatuuli ja Taikapuu)
• mitä oikein haluan kirjoittaa vai haluanko kirjoittaa mitään (runot vs. tarinat vai kumpikin. Aikuiset vai lapset vai kumpikin.)
• miksi oikein kirjoitan, mikä on minun motiivini kirjoittaa, mitä haluan saavuttaa kirjoittamisella

Listaan olisi vielä lisää noita "ajatuspieruja", mutta tuossa ehkä tärkeimmät joiden äärelle oli pysähdyttävä. Vastauksia minulla ei ole, ainakaan vielä. 

Tiedän kokemuksesta että pidemmällä tähtäimellä vitkuttelu kuitenkin johtaa siihen, että kynnys kirjoittamiseen kasvaa entistä korkeammaksi. Tämä puolestaan saa aikaan enenevissä määrin hankalia tunteita.

 Eikä auta vaikka kuinka yrittää muistuttaa itseään kuinka iloa tuottavaa on leikkiä sanoilla, rakentaa niillä kuva (runo) tai kokonainen tarina. Onneksi kokemus on myös opettanut että jumista pääsee ja kirjoittaminen taas sujuu.

Puuskatuuli ja Taikapuu osa II / Hiiden hyökkäys

 Puuskatuulen seikkailut Lila-keijun ja Tossu-peikon kanssa jatkuvat. Tässä jaksossa pääset tutustumaan Suloon, Viimaan ja Kaarloon. Keitä he ovat selviää tarinasta. Tapaat myös ikävät hiidet. 

Tarinaa pääset lukemaan linkistä:

Hiiden hyökkäys

Tätä tarinaa editoin vain pääpiirtein. Kirjoitus- ja etenkin pilkkuvirheitä varmaan löytyy. Pyydän niiden osalta armoa. Tänä tarina ei ole menossa kustannettavaksi vaan kaikille ilmaiseksi luettavaksi.

Kuvituksen osalta myös tämä on eräänlaista treeniä. Kuvitukset ovat tekoälyllä tehtyjä, jonkin verran muokattu. 

Puuskatuuli ja Taikapuu

 

Ensimmäinen osa tarinasta Puuskatuuli ja Taikapuu

 Linkki:Puuskatuuli ja Taikapuu

Tarinan aloitus on tässä. Pyrin jatkamaan tarinaa viikottain.

Tarinaan tulee Canvalla tehty kuvitus ja jos saan tarinan kasaan kokonaisuudessaan niin muokkaan sen luettavaksi e-PUB tiedostoksi.

Jännittää itseänikin kuinka käy. Juoni rakentuu sitä mukaan kun kirjoitan ja yksitysikohdat näkyvät muokkautuvan myös. Tarkoitus oli tehdä perinteinen satu mutta jostain pälähti päähän tuoda tähän tarinaan hiukan steampunkki meininkiä. 

Tunnustan, jokin minua viehättää steampunkissa musiikkia myöten. Katsotaan siis kuinka se maailma istuu lasten satuun.

Instagram, apua nämä sosiaalisen median linkit ja widgetit

Loin vasta nyt Saduntekijälle omat tilit sosiaaliseen mediaan ja oli pientä kamppailua tilien yhdistämisissä sun muussa. Viimein sain facebook ja instagram tilit yhdistettyä, huh. Olin jo luonut blogiin instan painikkeen joka jopa toimi, no instan widgetti alkoi outoilla ja vei mihin sattuun. Joten instan painiketta ei nyt ole blogin sivupaneelissa. Yritän myöhemmin uudelleen saada asian korjattua.

Saduntekijä siis löytyy instagramista nimella saduntekija ja sitä kautta biosta pääsee kyllä blogiini. Ajatus on että ilmoittelen uusista blogipäivityksistä sosiaalisenmedian kanavissa ja siellä on myös (ehkä) helpompi kommentoida jos siihen tulee tarvetta.

Saduntekijän facebook: saduntekija (linkki)

                            instagram: saduntekija (ei ole tässä aktiivinen linkki)

Voi että mä sanon nämä kaiken maailman linkkien ja widgettien sun muiden hanikoiden ja painikkeiden luomiset.

Kotisivutkin vielä vaiheessa. Alkuun päästiin mutta sittenpä ei juuri ole edistymistä tapahtunut.

Kirjoitin pienen mietteen Kirjoittaminen välilehdelle. Kuinka itse pysyin kiinni kirjoittamisessa kun ei ollut aikaa kirjoittaa.